2019

Muovi-ilmiö – hyvä, paha muovi

Johdanto

Media tuo eteemme kuvia, joissa joet pursuavat muoviroskaa, valtamerissä lilluu valtavia muovijätelauttoja ja paratiisisaarten hiekkarannat ovat täyttyneet käytetyistä muovipakkauksista ja -pulloista. Eikä siinä vielä kaikki, meitä huolestuttaa myös muovihiukkaset, jotka päätyvät ravinnon tai jopa hengitysilman mukana eläimiin ja ihmisiin. Hysteria pahan muovin ympärillä velloo valtoimenaan.

Muovi on kuitenkin monella tapaa hyvin tarpeellista meille. Kun mietimme normaalia arkipäiväämme, on se täynnä tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty muovia: silmälasit, hammasharja, kahvinkeitin, polkupyörä tai auto, puhelin, tietokone, kengät ja jopa monet vaatteet. Ja kun illalla keikalla vedämme sambapuvun päällemme tai otamme rummun käteemme, on niissäkin muovin määrä aikamoinen.

Kestävänä, kevyenä ja edullisena materiaalina muovilla on monia käyttökohteita, joissa se on vertaansa vailla. Muovi ei siis ole materiaalina itsessään paha, vaan siitä tulee ongelma, kun se päätyy hallitsemattomasti luontoon ja ihmisiin.

Tämän vuoden karnevaaleilla Roseira haluaa herättää ajattelemaan muovin pahoja puolia, mutta näyttää myös sen hyvän, mitä muovi meille tuo sekä tuoda esiin ratkaisuja muovin huonojen puolien taltuttamiseksi. Vaikka valtamerten ja oman kehon saastuminen pelottaa, voi muovi-ilmiötä tarkastella eri näkökulmista ja pyrkiä parantamaan maailmaa tiedon pohjalta.

Katudestaque: Muoviturhake – mikromuovin aiheuttaja
Kuva: Mika Sipura

Enredo

Paha muovi

Meri on meille maapallon asukkaille elämän symboli, sillä sieltähän kaikki elämä on lähtöisin. Merien roskaantuminen ja muovin tappamat kalat, merikilpikonnat, valaat, linnut, korallit ja kokonaiset tuhotut elinympäristöt kertovat meille karulla tavalla, että olemme tuhoamassa elämän ja itsemme sen mukana. Maailman merissä on muoviroskaa yli 150 miljoonaa tonnia, ja joka vuosi määrä lisääntyy 8 miljoonalla tonnilla.  Jos jatkamme tätä rataa, niin vuonna 2050 maailman merissä on yhtä paljon muovia kuin mereneläviä.

Muovituotanto on kasvanut nopeasti ja nykyisin maailmassa tuotetaan vuodessa noin 400 miljoonaa tonnia muovia. Jokainen EU-kansalainen käyttää yksistään pakkausmuovia keskimäärin noin 170 kiloa vuodessa. Yli 80 % tuotetusta muovista päätyy kaatopaikoille ja meriin. Neljä viidesosaa merien muoviroskasta tulee maalta, loput laivoista, huviveneistä ja kalastusaluksista.

Pääsyy merien roskaantumiseen on kehittymätön jätehuolto. Tästä esimerkkinä on se, että 90 % mereen kulkeutuvasta roskasta tulee sinne kymmenen Aasiassa ja Afrikassa sijaitsevan joen kautta. Huonosti hoidetut kaatopaikat jokien ja merten lähettyvillä ja roskien dumppaminen suoraan vesistöihin ovat suurin syy siihen, miksi ongelma on räjähtänyt käsiin. Ympäristö pitäisikin puhdistaa jo ennen kuin muovi pääsee mereen. Monissa kehittyvissä maissa asiaan on onneksi jo herätty. Vuonna 2018 keskeiset Aasian roskaajamaat antoivat lupauksen vähentää muovipäästöjään mereen. Myös se, mitä paikalliset ihmiset käytännössä tekevät, on arvokasta. Esimerkiksi Intiassa kalastajien keräämästä muoviroskasta tehdään maanteiden päällysteitä ja Afrikassa on organisoitu muovijätteiden kierrätystä, jolloin jätettä päätyy ympäristöön vähemmän ja köyhälle väestölle syntyy työpaikkoja jätteenkierrätystoiminnassa. Jokainen maa voi tehdä paljonkin omilla päätöksillään ja toimillaan, mutta kun halutaan ratkaista koko ongelma, asiasta täytyy sopia kansainvälisesti. Kaikkia täytyy velvoittaa vähentämään muovisaastetta, ja päättämään miten se tehdään.

Länsimaat eivät suinkaan ole puhtoisia merien roskaamisen suhteen. Me syydämme eniten meriin muoviroskaa salakavalampaa saastuttajaa, mikromuovia. Kun muovi päätyy luontoon pieninä partikkeleina, se ei käytännössä katoa koskaan. Maalla mikromuovi on harmittomampaa, mutta vedessä siitä tulee osa ravintoketjua ja sitä kautta se päätyy lopulta eläimiin ja ihmisiin. Siellä se hiertää ja tukkii ruuansulatuskanavia, eikä sen pitkäaikaisia vaikutuksia vielä edes tiedetä.

Hallitsematon luontoon päätynyt muovi on tässäkin tapauksessa se ongelman alkulähde. Suurin mikromuovin aiheuttaja on liikenne: laivojen maaleista irtoaa muoviroskaa ja teiden pinnoitteista sekä etenkin autojen renkaista irtoava muovi kulkeutuvat sateen mukana viemäreihin ja sitä kautta vesistöihin. Harmittomalta vaikuttavat hulevedet ovatkin pahoja ympäristömme saastuttajia.

Liikenteen ja muoviroskien lisäksi mikromuovia syntyy mm. kosmetiikasta, kenkien pohjista ja tekstiileistä. Tekstiiliteollisuus onkin valjastanut muovin ”pikamuodin” raaka-aineeksi. Muun muassa tekoturkis ja fleece sekä etenkin muoviin perustuvat keinokuidut ovat tuttuja näkyjä vaatekaapeissamme. Pesukoneessa heikkolaatuisista keinokuituvaatteista irtoaa mikromuovia runsaasti pesuveteen ja käytössä sitä irtoaa jopa hengitysilmaamme. Lisäksi kankaiden kierrätettävyys heikkenee, jos sen seassa on yhtään keinokuitua. Vaatteestakin voi siis tulla kertakäyttöinen muoviroska.

Elämämme muovi

Usein tylsät, tavalliset ja hyödylliset asiat eivät saa mediatilaa samalla tavoin kuin huonoimmista huonoimmat. Tästä syystä puheet muovin hyvistä puolista ovat jääneet viime aikoina vähemmälle. Myös muovi ”viihdekäytössä” saa omantuntomme kolkuttamaan, sillä ympäristön kannalta paras muovihan on valmistamaton muovi. Mobiililaitteet, pelikonsolit, lelut, sukset, veneet – muovin käyttötarkoituksia on lukemattomia aina harrastuksista plastiikkakirurgiaan. Puhelin on kasvanut kiinni käteemme ja muoviset lelut ovat päässeet yhteiskunnassamme jopa siihen asemaan, että ne määrittävät sen, millaisia me haluamme olla. Kuinka monta lööppiä olemmekaan lukeneet naisista, jotka haluavat näyttää Barbielta tai miehistä, jotka haluavat olla kuin Ken ja plastiikkakirurgiasta, joka muovitarvikkeineen muokkaa heidät sellaisiksi?

Negatiivisesta julkisuudesta ja huonosta maineestaan huolimatta muovi on monesti myös todellinen arjen pelastaja – materiaali, joka takaa sujuvan elämän ja turvallisuutemme joka ikinen päivä. On unohtunut se, miksi muovi alun perin alkoi korvata muita materiaaleja käytössä. Muovi on muovautuva, kevyt mutta tukeva, tarpeen mukaan pehmeä tai kova, sekä iskun- ja lämmönkestävä materiaali.  Näiden ominaisuuksien takia sitä käytetään mm. kypärissä, pelastushenkilöstön vaatteissa, heijastimissa ja autoissa esim. puskureissa, airbageissa ja turvavöissä. Keveytensä vuoksi muovi vähentää myös autojen kulutusta ja päästöjä, joten autot ovat vihreämpiä ja turvallisempia kuin koskaan aikaisemmin. Ympäristövaatimukset ja kuluttajien paine on saanut autojen valmistajat ottamaan huomioon uusien autojen muoviosien kierrätyksen jo suunnitteluvaiheessa.

Muovin puhtaus, keveys ja helppo hävitettävyys ovat mullistaneet terveydenhoidon. Muoviset kertakäyttöruiskut ovat pelastaneet miljoonien ihmisten terveyden. Nykylääketiedettä olisi vaikea ajatella ilman erilaisia muoveja. Niitä käytetään niin tippaletkuissa, veripusseissa, biohajoavissa lääkekapseleissa, implanteissa, proteeseissa kuin materiaalina sairaalatekstiileissä. Myös monet sairauksien diagnosoinnissa käytetyt laitteet sisältävät muovia.

Muovin avulla säästämme myös energiaa ja tuotamme sitä kestävästi. Muovi on erinomaista materiaalia mm. sähkökaapeleissa ja kaukolämpöputkissa, sillä muovin eristyskyvyn ansiosta energianhukka vähenee. Muovit mahdollistavat uusiutuvan energian tuotannon toimimalla aurinkopaneeleiden ja tuulivoimaloiden materiaalina. Kysymys ei ole enää mistään pikkujutusta, esimerkiksi Intiaan rakennetaan parasta aikaa maailman suurinta aurinkoenergialaitosta, joka valmistuttuaan tuottaa sadan ydinvoimalan verran sähköä.

Mutta entä ne muovipakkaukset?

Mitä meidän sitten tulisi ajatella kaikkein tavallisimmasta ja arkisimmasta muovituotteesta, muovipakkauksesta? Niiden tarpeellisuus on syystäkin kyseenalaistettu: tarvitsemmeko todellakin yksittäispakattuja banaaneja? Tällaisten järjettömyyksien lisäksi on selvää, että muutakin turhaa pakkaamista ja muovipussien käyttöä tulee vähentää. Fakta on silti se, että muovipakkaus lisää ruuan käyttöikää sekä vähentää ruokahävikkiä ja säilöntäaineiden tarvetta merkittävästi. Muovipakkauksen tekeminen on huomattavasti edullisempi ja myös oikein kierrätettynä ekologisempi vaihtoehto muihin pakkausmateriaaleihin verrattuna. Esimerkiksi muovisella leipäpussilla on pienempi hiilijalanjälki kuin siihen pakatulla leipäviipaleella.

Muovipullosta on tullut ympäristön roskaamisen symboli monissa maissa. Ratkaisu ongelmaan on ollut olemassa jo kauan: pantillinen muovipullojen kierrättäminen, jossa Pohjoismaat ovat olleet edelläkävijöitä maailmassa. Meillä Suomessa juomapakkausten kierrätysaste on huimat 90 %, eikä meidän ole myöskään pakko juoda pullovettä, sillä hanavetemme on juotavaa. Myös muovinen vesijohtoverkostomme kuljettaa puhdasta vettä suoraan koteihimme ja jätevettä turvallisesti puhdistettavaksi. Tällainen vesiputki voi kestää jopa sadan vuoden ajan.

Hieno juttu on, että Suomessa voimme kierrättää lähestulkoon kaiken. Jätteistämme myös lajitellaan 98 %, mikä on hyvä saavutus. Myös muovin kierrättäminen on vähitellen alkanut, kierrätyspisteitä on jo koko Suomessa ja myös taloyhtiöt tilaavat niitä pihoihinsa. Silti, jos muovia ei kierrätetä erikseen, se päätyy suuremmilta osin polton kautta energiaksi. Käytetty muovipakkaus on polttoaineena ekologisempi vaihtoehto kuin puhdas öljy.

Parempi plastinen tulevaisuus

Materiaalin kierto on rakentava tapa suhtautua jäteongelmaan. Kestävyys ja pitkä ikä tekevät muovista pelottavan, mutta samalla ne ovat myös muovin vahvuuksia. Materiaali, jonka tuhoutumiseen menee viisisataa vuotta, on arvokas. Sitä voidaan käyttää uudelleen lähes loputtomiin. Muoviset tuotteet tulisikin suunnitella pitkäikäisiksi, niihin käytetyn muovin helposti lajiteltaviksi ja muovilaatu kuuluisi merkitä selkeästi tuotteeseen. Jos ajatellaan pakkauksia, muovilaatuja tulisi rajoittaa ja kaiken muovin tulisi olla kierrätettävää.

Villimpi visio on, että muoviroskan kimppuun käydään tulevaisuudessa muovinsyöjäbakteerien avulla. Japanista muovipullojen kierrätyslaitokselta löydettyjä bakteereja pyritään kehittämään geneettisesti niin, että ne ahmisivat muovia entistä nopeammin. Bakteereista odotetaan innolla apua haastavaan Tyynenmeren jätepyörteen siivoamiseen. Jos mereen saataisiin turvallisia ja tehokkaita muovinsyöjiä, niin säästettäisiin valtavasti resursseja käytettäväksi vaikkapa merien roskaantumista estävään toimintaan.

Muoville löydetään koko ajan myös uusia korvaavia materiaaleja. Kasvi- ja eläinpohjaiset biomuovit voivat olla hyvä vaihtoehto, jos niiden raaka-aineen kasvatus ei rasita luontoa enemmän kuin muovin tuotanto. Muovia ei voi, eikä kannata kokonaan korvata. Tärkeää on vaihtaa se pois siellä missä voi, ja hoitaa pahimmat tapaukset ensin pois. Pelkästään styroksilevyn biohajoava korvaaja auttaisi Suomen vesistöjä paljon.

Ongelma ei ole muovi itsessään, vaan sen vastuuton käyttö ja huonosti suunniteltu elinkaari. Kiinnittämällä huomiota kulutukseemme ja arkisiin valintoihimme teemme jo merkittävän teon ympäristömme ja terveytemme hyväksi. Jokaisella on vastuu siitä, millaiseksi muovinen maailmamme muotoutuu. Meillä on kuluttajina myös valtaa: kun yksi valmistaja korvaa muovin biohajoavalla tuotteella ja me alamme ostaa sitä, muiden valmistajien on seurattava perässä. Joten pidetään silmät auki siellä kaupoissa, täytetään vesipullo hanasta, puetaan fleecen sijasta päälle villapaita ja rakennetaan hulevesikaivot, niin olemme jo hyvällä tiellä. Ja ennen kaikkea lajitellaan ne roskat!

Ala das Baianas – baianaryhmä: Mikromuovi
Kuva: Mika Sipura

Kulkueselvitys

PAHA MUOVI

1. Comissão de Frente – etujoukko: Muovihysteria

Muoviroskaongelma on lyönyt maailmanlaajuisten medioiden kautta tajuntaan kuin märkä rätti kasvoille. Asiaan on herätty kuin se olisi tullut yllätyksenä kaikille. Nyt eteemme maalataan jatkuvasti kauhukuvia muovin monista pahoista puolista. Se on saanut aikaan muovihysterian.

2. Porta-Bandeira ja Mestre-Sala – ensimmäinen lipunkantajapari & lipunsuojeluala: Paha, paha muovi – pääpahis ja kätyrit

Näkemys muovista kaiken pahan alkuna ja juurena on saanut vallan ja se velloo ympärillämme. Muovi on pääpahis ja sen käyttäjäkätyreitä vilisee joka nurkalla.

VALTAVA ROSKAANTUMISONGELMA

3. Abre ala – 1. lavastevaunu: Valtameren roskalautta

Merien roskaantumisongelma on valtava. Tyrskyt kuljettavat jatkuvasti lisää roskia koskemattomille hiekkarannoille, merilokin vatsa täyttyy muovijätteistä ja kilpikonnat sotkeutuvat muoviverkkoihin. Jos jatkamme tätä rataa, niin vuonna 2050 maailman merissä on yhtä paljon muovia kuin mereneläviä.

Päädestaque: Merilokki
Destaque: Hiekkaranta
Destaquet: Tyrskyt
Lapset: Merikilpikonnat

4. Ala das Crianças –  ensimmäinen lapsiryhmä ja vanhempi-lapsi-ala: Muoviin kietoutuneet mereneläimet

Viattomat mereneläimet kietoutuvat valtamerien muoviroskiin. Näin ei olisi, jos ihmiset olisivat huolellisempia muovin kanssa.

5. Katudestaque: Muoviturhake – mikromuovin aiheuttaja

Turhamainen kuluttaja jättää jälkeensä mikromuovivanan. Hänen autonsa renkaista, kengistä ja halvoista keinokuituvaatteista irtoaa valtavat määrät mikromuovia ympäristöömme.

6. Ala das Baianas – baianaryhmä: Mikromuovi

Mikromuovia on tänä päivänä merissä jopa enemmän kuin näkyviä muovipusseja ja kokonaisia muovituotteita.

ELÄMÄMME MUOVI

7. Ala das Passistas – soolotanssijat ja
8. Ala da Bateria – rumpuryhmä: Muotinuket

Arkemme on täynnä tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty muovia. Kun vedämme sambapuvun päällemme tai otamme rummun käteemme, on niissäkin muovin määrä aikamoinen. Osa muovituotteista on päässyt yhteiskunnassamme jopa siihen asemaan, että ne määrittävät sen, millaisia me haluamme olla. Yhä useammat ottavat avukseen plastiikkakirurgian näyttääkseen lapsuuden leluiltaan.

9. Ääniauto: ei kuvita kulkuetta

HYVÄ MUOVI

10. Katudestaque: Turvallisuuden supersankari

Muovi on monessa tilanteessa todellinen pelastaja – supersankari, joka takaa turvallisuutemme joka ikinen päivä. Kevyenä, moneen käyttötarkoitukseen muotoutuvana materiaalina se on vertaansa vailla esim. pelastushenkilöstön tai rakentajien vaatteissa, kypärissä ja heijastimissa.

11. Ala: Pelastavat enkelit

Muovi on mullistava materiaali ja pelastava enkeli myös terveydenhuollossa. Kertakäyttöruiskut, veripussit, lääkekapselit, sairaalatekstiilit ja monet sairauksien diagnosoinnissa käytetyt laitteet sisältävät muovia.

12. Katudestaque: Energiantuoja

Muovi on tärkeä osa energiantuotantoa. Se toimii eristysmateriaalina mm. sähkökaapeleissa ja kaukolämpöputkissa. Sitä käytetään aurinkopaneeleiden ja tuulivoimaloiden materiaalina. Kun vahingoittunut ja käyttökelvoton muovi lopulta poltetaan, myös siitä saadaan energiaa.

MUOVIPAKKAUKSET JA KIERRÄTYS

13. Alegoria – 2. lavastevaunu: Pullonkierrätys

Muovipullosta on tullut ympäristön roskaamisen symboli ja pullovedestä syypää elimistöömme päätyvään mikromuoviin. Suomessa on esimerkillinen, pantillinen kierrätysjärjestelmä. Kierrätysmuovipulloja palautetaan noin 12 kappaletta sekunnissa.

Päädestaque: Pullovesi
Päädestaque: Pantillinen muovipullo

14. Katudestaquet: Muovikääreet

Muovikääre lisää ruuan käyttöikää sekä vähentää ruokahävikkiä. Vain pieni määrä muovikäärettä pitää sen sisällä olevat herkut tuoreina pitkään. Elintarvikkeet tarvitsevat pakkauksia, mutta meidän tehtäväksemme jää kierrättää syntyvät jätteet mallikkaasti.

PAREMPI PLASTINEN TULEVAISUUS

15. Ala das Crianças –  toinen lapsiryhmä: Muovinsyöjäbakteerit

Tutkijat kehittävät jatkuvasti erilaisia vaihtoehtoja, joilla käydä muoviroskan kimppuun. Muun muassa Japanissa on käynnissä muovinsyöjäbakteerien geneettinen kehitys. Tavoitteena on, että muovinsyöjäbakteerit pystyisivät ahmimaan muovia entistä nopeammin ja näin tulevaisuudessa auttaisivat, ettemme huku muoviin.

16. Porta-Bandeira ja Mestre-Sala Mirim – lasten lipunkantajapari ja 

17. Ala dos Jovens – nuorten ala: Tulevaisuuden vaihtoehdot

Muovi on aikamme supermateriaali, joka on korvannut monia muita materiaaleja hyvien ominaisuuksiensa takia. Nyt kun muovin ongelmat on tiedostettu maailmanlaajuisesti, etsitään haitalliselle muoville korvaavia materiaaleja luonnosta eli biohajoavista materiaaleista. 

Huom! Kaikki kulkueen asut sisältävät kierrätettyä muovia. Kulkueessa käytetty muovi lajitellaan, kierrätetään ja hävitetään käytön jälkeen asianmukaisesti.

Lähteet: mm. Muoviteollisuus ry, OECD, Pirkanmaan jätehuolto, Suomen Ympäristökeskus, World Economic Forum, WWF, Yle

Ala das Passistas – soolotanssijat: Muotinuket
Kuva: Mika Sipura

Samba de Enredo

Säv. Pieta Jämsén, San. Hannu Niemi – Liisa Oksanen – Pieta Jämsén, Sov. Marko Hietakorpi
Puxadora: Pieta Jämsén

Hyvä, paha muovi

Pysähdy – ja katso viereesi
on muovii kännyt ja jopa proteesi
se hyödyttää, elämäämme helpottaa – pelastaa
Rihkama – kaikki krääsä tää
muovin määrää ei voi ymmärtää
Helppous houkuttaa, meidät ansaan saa – tuhoaa
Muovinen huominen – huh mikä setti, muovinen letti
Voitaisko vähentää – edes kierrättää, muovia välttää
Tilalle uusiutuvaa luonnon materiaa

||: Rytmin kuuma voimalaitos
luo jännitteen, säkenöi
Astu mukaan, näytä taitos
Kuule meidän bateriaa! :||

Ihmiskunta on ahne,
kaikil on kova tarve
Ostella ja kuluttaa
niin paljon, halvalla
Shoppailu hyvä harrastus,
kärryissä muovipaljous,
missä paras tarjous?
Tuuli jätelauttaa keinuttaa
meri näkee pahaa unta
muovi luontoon kulkeutuu,
maapallo sairastuu
Ei tätä kauneutta hävittää saa!
Me luvataan, tää pallo siivotaan!

Roseira valloittaa, sambaa pinkkii hopeaa
soitto huumaa, tanssiin innostaa
Hyvän kiertämään laittaa
Roseira valloittaa, sambaa pinkkii hopeaa
Soitto huumaa, tanssiin innostaa
Tule mukaan bailaamaan!

Ala: Pelastavat enkelit
Kuva: Mika Sipura